Untitled Normal Page

PERUSTEKNIIKAT / BASIC TECHNIQUES

 

UNDER CONSTRUCTION!!! PLEASE COME BACK LATER

 

Linja / Straight line

Spiraali / Spiral

Hyppy / Vault

Italicilla merkityt termit on selitetty termistö-sivulla / Terms written in italic are explained on the terminology page

Linja

Linjassa rengas pyörii lattialla siten, että molemmat vanteet koskettavat koko ajan lattiaa. Pyörimisaluetta sanotaan lengaksi = kaksi kokonaista renkaan kierrosta + 1/2 kierrosta molemmissa päissä. Kova alusta on paras, mutta melko pehmeälläkin tulee varsinkin alussa toimeen ihan hyvin: esim. tartar ("juoksurata") käy hyvin vaikkei ihanne olekaan. Linjasarjan päätteeksi suoritetaan poistuminen.

Jalat ja remmit

Remmit laitetaan lankun alapuolella keskellä olevasta aukosta. Katso myös renkaan kuva termistösivulla.

Jalkojen tulee olla pääasiassa suorassa (polvet suorana, vapaissa liikkeissä joitain poikkeuksia lukuunottamatta myös nilkat). Remmiliikkeissä jalkaterät ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta puristettu lankkuja vasten siten, että jalkaterä lukittuu remmin ja lankun väliin. Perusasennossa tehtävissä remmiliikkeissä jalkaterät osoittavat ulospäin eri suuntiin (kuva 1), sivuasennossa (kuva 2) tehtävissä liikkeissä jalkaterät osoittavat samaan suuntaan. Jos toinen jalka on vapaa (yhden remmin liikkeet) tulee vapaan jalan olla yleensä suorassa, ja jos remmijalka ja vapaa jalka ovat vierekkäin tulee myös jalkaterien olla vierekkäin ja samansuuntaiset.

Käsien työskentely ja pään asento

Käsien ote kahvoista on joitain poikkeuksia kuten eräitä siltoja lukuunottamatta aina alaote, myös perussivuasennossa. Molempien tai toisen käden ollessa vapaan (esim. free fly:ssa) käden/käsien tulee olla suorana sivulla (kuva 3) hiukan edessä niin, että voimistelija voi erottaa silmäkulmastaan peukalonsa. Käsien tulee olla suurinpiirtein olkapään ja korvien välisellä korkeudella. Voimistelijat ollessa perusasennossa (esim. free fly sivulle) kädet ovat koukussa lantiolla siten, että kyynärpäät ovat vartalon tasolla ja ranteet suorassa.

Kaikki liikkeet jotka tehdään perusasennossa tai vastaavassa asennossa jossa missä tahansa liikkeen vaiheessa kädet ovat kiinni sivukahvoissa käsien tulee koukistua ja/tai suoritua siten, että se käsi joka on lähempänä lattiaa (=tukikäsi) on suorana kun toinen käsi (vetokäsi) on koukussa. Liikkeissä, joissa voimistelija pitää kiinni sivukahvoista kahvojenvälisen ylemmän siirtymävyöhykkeen osuessa lattiaan, tulee siten suorittaa tukikäden vaihto. Esim. kuvassa 1 voimistelija lähtee perusasennossa (remmeissä tai ilman) oikealle, jolloin oikea käsi on suorana ja vasen koukussa. Puolessa välissä kierrosta siirtymävyöhykkeellä tapahtuu tukikäden vaihto: oikea käsi koukistuu ja vasen suoristuu.

Pään tulee olla suoraan selkärangan jatkeena. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että siltoja lukuunottamatta pään tulee olla remmiliikkeissä aina keskikahvojen kohdalla koko liikkeen ajan (vauhdinottoa lukuunottamatta). Silloissa pää on käsien välissä/käden takana taipuneen selkärangan jatkeena.

Vauhdinotot linjassa

Vauhdinotto tapahtuu yleensä keinauttamalla rengasta menosuunnan vastaisesti: toisin sanoen jos renkaan on tarkoitus lähteä voimistelijasta nähden oikealle voimistelijan ollessa perusasennossa (kuva 1), voimistelija keinauttaa rengasta vasemmalle irroittaen samalla vasemman kätensä sivukahvasta ja koukistaen oikean polvensa. Kun rengas lähtee liikkumaan tarkoitettuun menosuuntaan eli oikealle, voimistelija suoristaa oikean polvensa samalla kun tarttuu kiinni vasemmalla kädellään sivukahvasta. Samaa tekniikkaa sovelletaan liikkeisiin, joihin lähtiessä voimistelija on perussivuasennossa: jos liike tehdään renkaan liikkuessa voimistelijasta nähden taaksepäin, vauhti otetaan keinauttamalla rengasta eteen, ja päinvastoin. Myös useimmissa vapaissa liikkeissä vauhdinotto perustuu tähän tekniikkaan.

Kuva 1. Perusasento Kuva 2. (Perus)sivuasento Kuva 3. Käsien vapaa asento sivuasennossa

Bauchlagessa eteenpäin rengas voi kuitenkin olla paikoillaan voimistelijan aloittaessa vauhdinoton aisaseisonnasta. Tästä asennosta voimistelija tuo jalat joko vuoron perään tai yhtäaikaa (nostamalla) ylemmälle lankulle, minkä jälkeen hän vetää lantionsa aisaa vasten ja etenee edelleen bauchlageen eteenpäin. Bauchlage taaksepäin sekä monet muut vauhdinotot ja siirtymiset voidaan aloittaa samasta asennosta eli aisaseisonnasta siten, että jompi kumpi jalka viedään ensin suorana alemmalle lankulle (rengas vielä paikoillaan), minkä jälkeen toinen jalka viedään koukussa ylemmälle lankulle ja rengas lähtee liikkumaan -> lankkukeinunta. Lankkukeinunnasta voidaan sitten edetä eri siirtymisiin, vauhdinottoihin tai liikkeisiin.

Siirtymiset

Siirtymisillä liikkeet sidotaan toisiinsa saumattomaksi liikesarjaksi. Siirtyminen voi yksinkertaisimmillaan olla esim. vain käden tai jalan siirto uuteen paikkaan. Monimutkaisemmat siirtymiset voivat olla erilaisia piruetteja, nostoja, kuperkeikkoja tai näiden yhdistelmiä. Liikesarjoissa (junioreiden sarjat) ei alkuvauhdinottoa lukuunottamatta saa olla keinahduksia - liikkeestä toiseen siirtymisen tulee siis tapahtua ilman katkoja tai välikeinahduksia. Suunnanmuutos on sallittu lengan päässä: aikasempi suunnanmuutos lasketaan uuden lengan aloittamiseksi (juniorisarjoissa lengoja saa olla korkeintaan kuusi, poistuminen mukaanlukien).

Liikkeet

Linjassa liikkeet on määritetty melko tarkasti. Helpoimmista A-liikkeistä ei ole olemassa erillistä opasta, mutta suurin osa perus -A-liikeistä löytyy näiltä sivuilta liikearkistosta. A-liikkeistä ja etenkin remmiliikkeistä voi usein tehdä eri variaatioita muuttamalla esim. otealuetta tai mahdollisen vapaan käden/jalan paikkaa.

Pakolliset elementit linjassa

Kilpailuissa (ainakin kansainväliset ja SM) vaaditaan seuraavat pakolliset elementit. Puuttuvista elementeistä tehdään vähennyksiä.

Yksi liike kahdessa remmissä ja yksi liike yhdessä remmissä, näistä toinen free-fly taitolla; Yksi vapaa silta; Kaksi sentraalia liikettä; Yksi desentraali liike jonka yläfaasissa on kuperkeikka, kiintopyörähdys tai kieppi.

Spiraali

Spiraalissa rengas pyörii kallistuneena toisen vanteen varaan. Spiraali jaetaan edelleen isoon spiraaliin ja pieneen spiraaliin. Spiraalin pyörimisalue (kilpailualue) on 12x12 m:n suuruinen neliö. Pienemmälläkin alueella voi harjoitella. Spiraali vaatii melko kovan alustan, mutta perusteita kuten vauhdinottoa ja kaatumista sekä jonkin verran liikkeitä (ainakin perusasento isossa spiraalissa ja ylöstulo) voi useinmiten harjoitella. Myös spiraalisarjan päätteeksi suoritetaan poistuminen: helpoin poistuminen on sivupoistuminen.

Jalat ja remmit

Spiraalissa remmit laitetaan lankun alapuolella jommasta kummasta sivulla olevasta aukosta (linjassa remmit tulevat keskimmäisestä aukosta). Tämä sen takia että painopiste saadaan renkaan "reunalle". Katso myös renkaan kuva termistösivulla.

Jalkojen tulee pääsääntöisesti olla suorassa (polvet suorana, vapaissa liikkeissä joitain poikkeuksia lukuunottamatta myös nilkat). Remmiliikkeissä jalkaterät ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta puristettu lankkuja vasten siten, että jalkaterä lukittuu remmin ja lankun väliin. Jalkaterät ovat perusasennossa hieman ulospäin siten, että varpaat tukevat vanteeseen. Myös spiraalissa taakse (selitys: kts. kohta Liikkeet) ja sivuasennossa varpaat tukevat vanteeseen. Jos toinen jalka on vapaa (yhden remmin liikkeet) tulee vapaan jalan olla yleensä suorassa, ja jos remmijalka ja vapaa jalka ovat vierekkäin tulee myös jalkaterien olla vierekkäin ja samansuuntaiset.

Käsien työskentely ja pään asento

Spiraalissa kädet eivät ota kiinni kahvoista niiden keskeltä vaan otealue on enemmän kahvan sivulle päin heti "mutkakohdan" vieressä. Tämä sen takia että painopiste saadaan renkaan "reunalle". Isossa spiraalissa kädet ovat sivukahvojen/-kahvan sillä reunalla joka renkaan kallistuessa on lähempänä maata. Pienessä spiraalissa kädet ovat sitävastoin kahvan sillä reunalla, joka on renkaan kallistuessa kauempana lattiasta.

Pään asento isossa spiraalissa on muutamia poikkeuksia lukuunottamatta aina sen keskikahvan alla, joka on lähempänä lattiaa renkaan ollessa kallistuneena. Voimistelijan koko vartalo on siis renkaan "reunalla". Pienessä spiraalissa pää on kohotettuna - voimistelijan katse on suunnattu siihen keskikahvaan joka on renkaan ollessa kallistuneena kauempana lattiasta. Voimistelijan ylävartalo on siis ikäänkuin nostettuna renkaan "yläpuolelle".

Perusasennosta isossa spiraalissa suoritettavissa liikkeissä kädet työskentelevät samalla tavalla kuin linjassa (kuvaus yllä). Periaatteessa vauhdin tulisi kuitenkin aina lähteä jaloista - myös spiraalissa free-flyt ovat mahdollisia! Käsillä ja jaloilla "työntäminen" suuntautuu siis isossa spiraalissa enemmän sivulle kuin kohti lattiaa. Sivuasennossa lantion liikkeellä on tärkeä osuus: renkaan pyröriessä voimistelijasta nähden eteenpäin voimistelija antaa vauhtia työntämällä lantiota eteen, kierroksen toisen puolikkaan ajan (pyörimissuunta vastaavasti taakse) lantiota työnnetään taaksepäin. Huom. lantio pidettävä aisojen kanssa samansuuntaisena, muuten lantion liike menee helposti liikaa sivulle eikä vaikutus ole lainkaan sama (sitäpaitsi vinosta lantiosta saa suoritusvirheenä vähennyksiä...). Pienessä spiraalissa kädet työntävät rengasta enemmän kohti lattiaa kuin isossa spiraalissa. Ulkoapäin tämän näkee mm. siitä että voimistelijan kyynärpäät osoittavat koukistuessaan kierroksen aikana hetken lähes kohti kattoa. Myös pienessä spiraalissa jalkojen työskentelyllä on tärkeä osuus, etenkin vapaassa (=ilman remmejä) pienessä spiraalissa.

Vauhdinotto spiraalissa

Vauhdinotto spiraalissa tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin linjassa. Helpoin tapa ottaa vauhtia on keinauttaa rengasta (voimistelija perusasennossa) päinvastaiseen suuntaan kuin mihin renkaan on tarkoitus lähteä (vasemmalle keinautettaessa vasen käsi irtoaa hetkeksi ja oikea polvi koukistuu, oikealta vauhtia haettaessa päinvastoin). Kun rengas sitten lähtee liikkumaan pääliikesuuntaan, voimistelija ottaa myös vapaalla kädellään kiinni sivukahvasta, keikauttaa rengasta ensin taakse siten, että voimistelijasta nähden etummainen vanne irtoaa lattiasta, ja heti sen jälkeen eteen siten, että taempi vanne irtoaa lattiasta. Välittömästi keikautusten jälkeen voimistelija ottaa asennon etummaisen (=lattiaa lähempänä olevan) keskikahvan alla ja aloittaa työskentelyn renkaan pitämiseksi liikkeessä. Huom! Keikautusten jälkeen liikettä ylläpitävän voiman tulee suuntautua sivulle ennemmin kuin kohti lattiaa, muuten renkaan vauhti hidastuu ja rengas kaatuu. Jos rengas kaatuu, vauhtia ei ole ollut tarpeeksi. Jos rengas pyörii epätasaisesti vika on yleensä painonsiirrossa: paino siirtyy kierroksen puolivälissä tai uuden kierroksen alussa joko liian myöhään tai liian aikaisin jommalle kummalle jalalle/kädelle. Jos rengas nousee tahattomasti pystyyn, on voimistelija yleensä liian takana: pää ja hartiat on pidettävä lattiaa lähempänä olevan sivukahvan alla, painopiste on renkaan keskustasta nähden AINA lähempänä lattiaa kuin renkaan keskipistettä. Vinkki: voimistelija ei perusasennossa ollessaan saisi missään vaiheessa nähdä silmäkulmasta käsiään.

Kaatuminen spiraalissa

Jokaiselle joka harjoittelee spiraalia tulee ennemmin tai myöhemmin eteen kaatumisen opetteleminen. Voimistelijan täytyy osata kaatua oikein loukkaantumisien välttämiseksi koska harjoitteluvaiheessa kaatuminen on käytännössä väistämätöntä. Kaatuminen tapahtuu siten, että renkaan annetaan hiljalleen kaatua kohti maata voimistelijan roikkuessa rentona remmin/remmien ja kahvan/kahvojen varassa. Kädet ja erityisesti jalat ovat suorana - polviin saa helposti mustelmat jos pitää niitä koukussa kaatumisen aikana. Kaatuminen voidaan tehdä samalla tekniikalla mistä asennosta tahansa sekä myös taakse kunhan vähintään toinen jalka ja toinen käsi ovat kiinni renkaassa. TÄRKEÄÄ: ÄLÄ KOSKAAN IRROITA OTETTASI RENKAASTA ENNEN KUIN RENGAS ON KOKONAAN PYSÄHTYNYT: MUUTEN RENGAS VOI KAATUA PÄÄLLESI! Kaatuminen on turvallista eikä edes satu kunhan se tehdään oikein. Vapaista liikkeistä voidaan poistua kesken laittamalla toinen vapaa jalka lattiaan.

Renkaan nostaminen pystyyn

Renkaan nostaminen takaisin pystyasentoon tapahtuu periaatteessa samalla tavalla sekä isossa että pienessä spiraalissa. Kierroksen puolessa välissä voimistelija vie vartaloaan taaksepäin (tai spiraalissa taakse eteenpäin) kohti renkaan keskipistettä. Samalla hän vetää vetokädellä (eli sillä kädellä joka on kierroksen toisen puolikkaan ajan koukussa) voimakkaasti poispäin lattiasta. Kun rengas on pystyssä eli molemmat vanteet ovat lattiassa, voimistelija tuo ylävartalonsa takaisin etummaisen sivukahvan alle ja pysäyttää renkaan vauhdin nojaamalla liikkeen vastaiseen suuntaa. Älä pysäytä vauhtia ennenkuin olet varma siitä että rengas seisoo molemmilla vanteilla, muuten rengas voi kaatua suoraan maahan ja voimistelija sen mukana! Kokemuksen myötä tämän oppii helposti näkemään itse ylöstulovaiheessa. Isosta spiraalista rengas pitäisi pystyä nostamaan ylös puolen kierroksen aikana, pienestä spiraalista ylöstulo saa kestää 3-5 kierroksen ajan.

Liikkeet

Isossa spiraalissa yksi liike on kaksi renkaan kierrosta. Voimistelija voi muuttaa asentoaan liikkeen aikana, esim. 1. kierros perusasennossa, 2. kierros perusasennossa yhdellä kädellä. Pienessä spiraalissa yksi liike kestää 3-5 sekuntia eikä asentoa saa muuttaa liikkeen aikana. Siirtymiset liikkeestä toiseen sekä (isossa spiraalissa) liikkeen aikana tapahtuvat lankkujen alueen eli ns. alemman siirtymäalueen koskettaessa lattiaa. Pääosa ison spiraalin liikkeistä voidaan suorittaa paitsi eteen myös taakse. Spiraalissa eteen, joka on tavallisempi ja helpompi, voimistelijan kasvot ovat lattiaa kohti hänen ollessaan perusasennossa. Spiraalissa taakse voimistelijan kasvot taas ovat kattoa kohti ja selkä kohti lattiaa silloin, kun voimistelija on perusasennossa. Spiraalissa eteen voimistelija siis "kaatuu" eteen- ja spiraalissa taakse taaksepäin. Spiraali voidaan tehdä joko oikealle "vastapäivään" tai vasemmalle "myötäpäivään", toisin sanoen renkaan pyörimissuunta on voimistelijasta nähden joko oikealle tai vasemmalle voimistelijan ollessa perusasennossa.

Suuri osa ison spiraalin liikkeistä voidaan lisäksi suorittaa sekä liikesuunnan myötäisestä tai vastaisesti. Esim. voimistelija voi olla sivuasennossa joko siten, että hänen kasvonsa ovat liikesuuntaa kohti (esim. spiraalissa oikealle kasvot ovat perusasennosta nähden oikealle: helpompi, B-liike) tai siten, että hänen selkänsä on käännettynä liikesuuntaan (vaikeampi, C-liike).

Näillä sivuilla liikearkistossa on esitetään esimerkkejä asennoista joita spiraalissa voi suorittaa: asentojen yhdisteleminen isossa spiraalissa liikkeen aikana on siis sallittua.

Vaikeampiin liikkeisiin ja elementteihin kuuluvat mm. erilaiset hypyt sekä vaihdot, jossa voimistelija joko liikesarjan aluksi tai sen aikana vaihtaa renkaan pyörimissuuntaa ja/tai perusasennon suuntaa.

Pakolliset elementit spiraalissa

Kilpailuissa (ainakin kansainväliset ja SM) vaaditaan seuraavat pakolliset elementit. Puuttuvista elementeistä tehdään vähennyksiä.

Yksi elementtikombinaatio joka sisältää 1/2-käännöksen; Yksi free-fly (myös elementtikombinaationa); Yksi renkaan kierros silta-asennossa; Yksi liike taakse; Yksi pyörimissuunnan vaihto (joko siirtymisenä tai liikkeen sisällä kahden kierroksen välissä); Kaksi liikettä pienessä spiraalissa.

Hyppy

 

Straight line

Spiral

In big spiral, one move consists of two rotations of the wheel. The gymnast may change his/her position during one move, e.g. first rotation side rotation with two arms, second rotation side rotation with one arm. In small spiral, the duration of one move is about 3-5 seconds and the position may not be changed. Transitions from one move to another and (in big spiral) within the move should be done within the transition zone which is the about 60 cm (measured along the rim) long are by the boards = when the transition zone touches the floor. The moves shown on these pages are examples of positions that the gymnast can take: in big spiral, the positions can be freely combined with each other within a move.

Vault